Etäisyydet ovat Suomessa erittäin pitkiä! Tilastokeskuksen epävirallisten kahvihuonetilastojen mukaan suomalaisten työmatkan keskimääräinen pituus pääkaupunkiseudun ulkopuolella on sata kilometriä. Silti ainakin matka pimeinä talviaamuina tuntuu kun sormet jäätyvät rattiin kiinni ja lasit huurtuvat uudestaan umpeen kaikista sulatustoimista huolimatta.

Koska suomalaiset ovat kekseliäitä, nopeita ja kohtalaisen koulutettuja maailmanlaajuisella tasolla, keksimme nopeasti, että sadan kilometrin työmatka taittuu nopeammin painamalla kaasun pohjaan. Jos peltiset kyltit näyttävät 80 kilometrin rajoitusta, tällä nopeudella sadan kilometrin matka taittuu 75 minuutissa. Tämä voidaan laskea kaavalla 80/60 = 1,33 km per minuutti. 100/1,33 = 75 min. Jos painamme raskaammin kaasujalkaa ja saavutamme sadan kilometrin tuntinopeuden, olemme määränpäässämme tunnissa! Näin ollen 15 minuuttia tehokasta työaikaa säästyy ja Suomen talous kääntyy taas nousuun. Eläkeikää ei siis tarvitse nostaa, ainoastaan kilometrirajoituksia!

Valitettavasti tätä yleistä tapaa ei katsota hyvällä, vaan ralliautoilu julkisessa liikenteessä aiheuttaa nopeasti sen, että sinipukuiset valtion virkamiehet pysäyttävät kilpurisi ja ojentavat sinulle sakon. Jos setien varoituksia ei tottele, he ottavat ajokorttisi ja joudut hiihtämään töihin kuten isovanhempasi. Ralliautoilu on kuitenkin sallittua erityisillä sille varatuilla paikoilla. Tällaisia paikkoja ovat hiljaiset metsätiet, pitkät suorat, syrjäpolut ja pienien maalaiskaupunkien keskuskatu, joka perjantai-iltaisin täyttyy Escorteista ja muista ammattikoululaisten virittämistä ”tuning-autoista”. Jos näkökykysi on heikentynyt, tunnistat nämä katurallia ajavat teinit jo kaukaa kumpuavasta bassonjytkeestä. Tottunut korva erottaa ysärihitit jo kaukaa ja ajokin lähestyessä takaluukun pelti rätisee tunnuksenomaisesti vanhoille romuille, joiden koristeluun on kulutettu enemmän rahaa kuin on koko auton arvo. Myös pärinäputket tuovat ilmoille komeat kajautukset, joita vanhat loppuun ajetut moottorit hönkivät viimeisillä voimillaan. Tupakka palaa ja karvanopat heiluu.

Jokamiehenluokka

Jos kyseessä on vakavampi harrastus, silloin puhutaan Jokamiehenluokasta. Jokkis on suomalaisen autourheilun keskusjärjestön alaisuuteen kuuluva kilpaluokka, jossa on pienet pääsyvaatimukset, mutta paljon pelissä! Kyseisissä romuralleissa on nähtävissä vanhoja kuplavolkkareita, Fiateja, Escorteja ja Volvoja jne. Autoja on taka- ja etuvetoisia ja niille yhteistä ovat värikkäät maalit ja vähän rypistyneet pellit sekä järkyttävä meteli! Kisat pidetään säännöillä kaikille osallistujille edullisina. Kilpailun jälkeen jokainen kisan auto on ostettavissa 1400 euron hintaan, joka vaikuttaa mielenkiintoisesti autoilun strategiaan ja pitää lajin kulut matalina. Ostajalla pitää olla JM-tutkinto, eli jokamiehenluokkaan vaadittava erityinen kilpa-ajotutkinto suoritettuna. Jos autosta tehdään useampia tarjouksia, uusi omistaja valitaan arvalla.

Poikkeuksellisesti jokkista pääsee ajamaan jo 15-vuotiaana suorittamalla tutkinnon. Nuorten luokassa ajavat tytöt ja pojat yhdessä. JM-tutkinto on uusittava viiden vuoden välein.

Jokamiehenluokasta järjestetään vuosittain suomenmestaruuskisat ja yksittäisiä kilpailuja on noin 100 monilla eri paikkakunnilla. Radat voivat olla yhdistelmä hiekkaa ja asfalttia tai talvisin jääratoja. Kun jokkisluokka alkaa käydä pieneksi, voi siirtyä muihin AKK-Motorsport ry:n järjestämään lajiin.

Autourheilun korkeammat luokat

Yksi mielenkiintoinen uutuus on Crosskart, jossa ajetaan jousitetuilla ja hytillisillä mikroautoilla sekä pinnoitetulla, että pinnoittamattomalla radalla, samaan tapaan kuin kaksipyöräisillä supermotoa. Autoslalomissa kuljettaja taas väistelee tolppia ja tötsiä. Autosuunnistuksessa taas vanha Golf tai Starlet saa uuden käyttötarkoituksen, ja autolla etsitään kelloa vastaan suunnistusasemia. Lajia harrastetaan soramontuissa, pikkuteillä ja metsäpoluilla. Drag racing on erittäin kallis laji, jossa yksi lähtö saattaa polttaa moottorin osat käyttökelvottomaksi ja maksaa useita tuhansia euroja!

Autoilla ajetaan myös Endurancea, eli kisaajien pitää jaksaa kiertää rataa jopa kuusi tuntia kerrallaan! Autolta myös vaaditaan paljon ja kuskien pitää säästellä ajokkejaan, jotta ne kestävät usean tunnin rääkin. Useampi kuljettaja ja muut seikat tekevät lajista erittäin taktisen. Historic-autokilpailuissa taas ajetaan vanhoilla helmillä. Toisin kuin jokkiksessa, nämä kilpurit ovat viimeisen päälle puunattuja arvokkaita vanhoja urheiluautoja.

Kunnollista rallia harrastetaan parilla eri tavalla. Rallicross on Crosskartin isoveli, jossa täysiveriset urheiluautot on viritetty kulkemaan sekä hiekalla, että asfaltilla. Supercar-luokassa käytetään turbollisia nelivetoisia autoja. Tämä on lajin korkein luokka ja lähentelee myös kansainvälistä tasoa.

Paikallinen.info erikoistuu suomalaiseen urheiluun ja moottoriurheiluun: